Published in Print

Benecolin menestystarina nosti Jussi Hirvelän Wall Street Journalin kanteen ja Financial Timesin sivuille. Suomen ensimmäisiin brändijohtajiin lukeutuva Hirvelä on nykyisin betonibisneksen toisintekijä, joka pakottaa kilpailijat reagoimaan luovuuden vastaiskuun alalla.

Carlo Rotkirch on uuden sukupolven tatuointitaiteilija, joka on kotonaan vanhankaupungin putiikki-idyllin keskellä. Häntä ei haittaisi, jos muutkin nuoret yrittäjät toisivat ostoskadun liiketoimintaan dynamiittia.

Vanhan vaneritehtaan juuresta noussut kulttuuri- ja kongressikeskus hakee taiteen kotina yhä identiteettiään. Kulttuuripalvelupäällikkö Susann Hartman osaa kertoa, mitä taiteilijatalon jälkeisenä vuosikymmenenä on saatu aikaan.

Itäkeskuksen lähiöstä virtaa nyt Helsingin ajankohtaisin ravintolakulttuuri – Kulttuurikeskus Stoan Skutta-bistro rakentaa siltaa taiteen ja ruuan välille

Johanna Kunelius on kierrätysmateriaaleihin erikoistunut tekstiilitaiteilija, jonka vihreästä vaatekaapista löytyvät muun muassa isän vihkipuku, 70-luvun mikrosortsit, omien tilataideteosten osia sekä Tinder-deitin unohtaman pipon kirjopistoin kustomoitu versio. Marimekolle Metro-kankaan suunnitelleelle Kuneliukselle Itärata on muutakin kuin futurismia.

Yritysmaailmalla olisi paljon opittavaa luovien alojen toimijoilta, sanoo Antti Ansas, joka tunnetaan sekä teknologia-alojen startupeista että porvoolaisen jazzin rahoituksen rakentajana

Artesaanin studiolla syntyy lanka, joka tähtää luksustuotteeksi globaaleille markkinoille. Tausta Suomi-designin markkinoinnissa ei ole haitaksi, sanoo Eija Ericsson, joka tahtoo purkaa käsityöläisyyteen liittyviä kotikutoisia mielikuvia.

Mika Gehör askaroi vuosituhannen alun Bulevardilla antipastopöydän äärellä. Nyt hänen käsissään on syntynyt pankkisalin kokoinen pikku-Italia.

Kuvataiteilija Fanny Tavastilan töissä yhdistyvät tutut huoneet ja kaukaiset maisemat. Kohta niiden salaperäistä tunnelmaa saa ihailla myös Steven Hollin Newil&Baulle suunnittelemissa luksuskodeissa Helsingissä.